Dieettikuulumisia ja rauhoittumista

Onpas aika kulunut nopeasti! Huomasin, että mun viime kirjoituksesta on jo kaksi viikkoa! Arki ihanan työn ja harrastuksen parissa menee niin nopeasti, ettei ajanjuoksua pysty ymmärtämään. Sain pientä palautetta jo pitkäksi venähtäneestä tauosta, joten nyt tsemppaan! Tykkään kirjotella teille ja olen ihan sanaton, jos joku oikein odottaa mun postausta. Olette ihania! Kiitos!!!

                                                      Tää koskee teitä kaikkia!



Dieettiä on takana nyt kolme viikkoa ja painoa on pudonnut vain kilon verran. Ihan hirveällä vauhdilla kilot eivät ole siis lähteneet karisemaan, mutta en kuitenkaan ole huolissani. Tällä hetkellä olen kriittisyydestäni huolimatta tyytyväinen dieetin etenemiseen, sillä peilikuvan mukaan kiristystä on jonkin verran tapahtunut. Minulla ei myöskään ole kiire mihinkään, joten katsotaan rauhassa. Olen päättänyt, että jollei puolessa välissä eli viiden viikon jälkeen ole kahta kiloa lähtenyt, niin sitten dieetti lopetetaan ja hyväksytään, että kroppa ei ihan vielä ole valmis siihen. Aineenvaihduntani on kuitenkin viime dieetin (ei omaa käsialaa) aikana kokenut niin kovia, joten mielelläni annan sille tarvittaessa lisää aikaa palautua. Nyt mennään täysin sen ehdoilla ja sitä kunnioittaen. Tietotaitoa on itsellä jo niin paljon, ettei tarvitse terveyden puolesta jännittää.

                                               Pientä kiristymistä havaittavissa



Tällä viikolla oli kevyt viikko. Salilla tuli käytyä vain kerran ja treenasin silloin koko kropan suht kevyesti läpi. Lihashuoltoon keskityin sitten muidenkin treenien edestä eli nyt on venytelty, putkirullailtu ja koko kropan hieronnastakin "nautittu". Kevyellä viikolla oli hyvä ottaa mukaan mäkivedot, joita alan nyt viikoittain dieetin ajan tekemään. Sen verran on aerobinen kunto päässyt rapistumaan, ettei ojaan oksentelultakaan vältytty. Kuulostaa ehkä hurjalta, mutta suurin syy tähän oksenteluun oli äärimmäinen luonteeni, joka yleensä laittaa peliin joko 0% tai 100%. Tämä oli seurausta siis jälkimmäisestä ;)

                                               Ennen vetoja fiilis oli vielä hyvä.

Juhannus kului vapaapäivistä nauttien. Kävin mökillä ja sain nautiskella hiljaisuudesta, jonka rikkoi ainoastaan liplattava vesi ja lintujen laulu.Vesi on minulle rauhoittava elementti ja voisin tuntitolkulla vain kuunnella ja katsella sitä, nauttien veden tuomasta rauhasta. Ilmat olisivat voineet olla paremmat, mutta ei sekään haitannut. Niille kun ei mitään voi, niin silloin pitää vain muuttaa asennetta niiden mukaan :) 

Nyt on kevyt viikko sekä juhannusvapaat melkein takana ja paluu kovien treenien ja arjen pariin edessä. Mennyt viikko oli ihana, mutta niin on tulevakin! Olen onnellinen kaikesta siitä, mitä mun elämässä tällä hetkellä on, joten edes pieni nipistys ruoista ei haittaa! Nyt täysin panoksin tulevaan viikkoon!

                                Kaikille naisille ja miksei miehillekin ;) Olette upeita!


Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!
Loistakaa omana itsenänne ja nauttikaa muidenkin loistosta! <3

-Ringa

Rakkautta ja reisiä

Satuin törmäämään erääseen paljon esillä olleeseen blogitekstiin, jossa taas voimakkain sanankääntein arvosteltiin fitnessiä lajina ja sen parissa olevia ihmisiä. Teksti laittoi minut miettimään, että miksi ihmeessä näemme niin paljon vaivaa toisten tekemisistä? Miksi ihmeessä me ei keskitytä niihin omiin juttuihin, jotka tekevät meidät onnellisiksi ja tehdä niitä täysillä, niin täysillä kuin itse haluamme. Samalla voimme antaa muiden tehdä heille iloa tuottavia asioita, tukea heitä heidän omissa ja heille tärkeissä jutuissa. Jutuissa, mitkä tekevät heidät onnellisiksi. Nämä kaksi asiaa eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa!

Miettikää millainen maailma olisi, jos kunnioittaisimme toisiamme, hyväksyisimme toisemme sellaisina kuin olemme, hymyilisimme toisillemme, olisimme toisillemme ystävällisiä, kuuntelisimme ja kannustaisimme toisiamme. Niin, ja sitten se vaikein. Tehtäisiin nämä samat jutut myös itsellemme.

Välidieetti on lähtenyt mukavasti käyntiin. Huomenna käyn ensimmäisen kerran kurkkaamassa painon, joten numeroista tykkäävät joutuvat odottamaan seuraavaan kertaan :) Nälkä on muutaman kerran päässyt vaivaamaan, mutta muuten kaikki sujuu loistavasti, samoin kuin ennen dieettiä. Ateriarytmistä pidetään kiinni, kaikki ruoat on tarkkaan laskettu ja mietitty, eväät kulkevat mukana kaikkialla.  Minulta kysellään usein, että miten selviän ystävien ja sukulaisten ihmettelystä, kun elämäni on niin "rajoittunutta" tämän harrastuksen vuoksi. Itse en kauheasti mitään ihmettelyä ole edes huomannut ja uskon sen johtuvan omasta suhtautumisestani asiaan. Minun elämäni on tällaista. En itse pidä sitä mitenkään erikoisena tai rajoitettuna ja sen vuoksi eivät muutkaan.

Moni on kysellyt tämän hetken kalorimääriä. Tällä viikolla päivittäinen energiansaanti on reilu 2000kcal ja ensi viikkoon todennäköisesti lähdetään samoilla luvuilla.

Treenit sujuvat yhtä mallikkaasti kuin ennenkin. Tässä vaiheessa ei miinuskalorit vielä treeneissä tunnu, joten uskalsin innostua kokeilemaan rajojani etukyykyssä. Innostun aina välillä voimailemaan, koska haluaisin olla paitsi lihaksikas, myös voimakas :)

                                          
                                                  Neljäs sarja menossa, 4x85kg. Kevyttä :)


Mulla etureidet ei kyllä kauheasti treeneissä tarvitsisi erityishuomioita, sillä ne ovat aina vastanneet hyvin treeniin. Tuntuu, että kaikki jalkaliikkeet menevät etureisille, jollen keskity kunnolla. Välillä olenkin sitä mieltä, että nyt loppui niiden treenaaminen vallan, kun ovat jo niin isot, mutta seuraavana päivänä olen jo eri mieltä :) Sitten kun kuvassa näkyvä määrä jää lavalle, olen tyytyväinen, ehkä ;)

                                               

Ihanaa ja toivottavasti aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille! Hymyilkää, olkaa ihania itsellenne ja toisillenne!

-Ringa

Välidieetti

Huomenna se alkaa, nimittäin välidieetti! Viimeisen vuoden ajan olen "elvyttänyt" aineenvaihduntaani toimimaan paremmin ja onnistunutkin siinä hyvin. Päivittäinen energiansaantini on n.1000kcal enemmän kuin vuosi sitten. Painoa on kolmisen kiloa vähemmän ja kehon koostumuksessa muutos on vieläkin suurempi. Lihasta on tullut selkeästi lisää ja rasvaprosentti on alhaisempi. Olen tyytyväinen siihen, mitä omilla opeilla olen saanut aikaiseksi! Voisin sanoa, että kuntoni on tällä hetkellä parempi kuin koskaan! Vähän minua kuitenkin jännittää miten kehoni tulevaan dieettiin reagoi, huomioon ottaen taustani ja varsinkin viime dieetin mahdollisesti jättämät jäljet aineenvaihduntaani.

Miten elämäni sitten tulevan dieetin myötä muuttuu? No, tylsää ehkä kyllä, mutta ei oikeastaan mitenkään! Ainoana muutoksena alkuun tulee kaloreiden maltillinen pudotus. Aerobista en ota vielä mukaan, aamulenkkejä tyhjällä vatsalla en ollenkaan. Treenit pysyvät pääpiirteittäin samoina eli keskimäärin huhkin salilla neljästi viikossa. Minulta ei jää herkut pois, koska en syö niitä ikinä muutenkaan, en siis ikinä! Ja ei, se ei ole häiriintynyttä, en vain yksinkertaisesti kaipaa mitään herkkuja. Minun ei tarvitse keskittyä siihen, että nyt kaikki treenit tulee varmasti tehtyä, sillä teen ne aina muulloinkin. Minä en aio kärsiä hetkeäkään, en hetkeäkään! Heti kun tuntuu kamalalta, lopetan. Nälkä minulle tulee varmasti, se on selvä, kuuluu asiaan. Toki, onhan minulla nytkin välillä nälkä, enkä siitä huolimatta mene sillä hetkellä jääkaapille. Tiedän syöneeni tarpeeksi, eikä näläntunne johdu fysiologisesta ravinnon tarpeesta.

Miksi sitten lähden dieetille? Suurin syy on se, että haluan nähdä miten dieetti toimii, kun ensimmäistä kertaa tuntuu siltä, että kehon aineenvaihdunta toimii kunnolla. Toiseksi tekee aineenvaihdunnalle hyvää vähän herätellä sitä, koska se helposti tottuu plussakaloreilla oloon. On tietenkin myös mukava saada vaivalla hankitut lihakset paremmin näkyviin ja nähdä konkreettisesti kovan työn tulos ;) Kilpailuihin en tällä dieetillä tähtää.

                                                               

Seuraavat kymmenen viikkoa poltellaan siis rasvaa. Lähtöpaino on 68kg. Mitään tarkkaa kilomääräistä tavoitetta minulla ei ole, mutta kyllä ainakin viisi kiloa saisi paino tippua. Olen innoissani tulevista viikoista ja toivotaan, että hommat sujuu. Mikäli keho on kanssani eri mieltä siitä, onko se vielä valmis dieetille, ei se tarkoita maailmanloppua minulle. Siinä tapauksessa kunnioitan sitä, lopetan dieetin ja jatkan harjoituksia :)

Tuleva dieettini tulee olemaan juuri niin vaikea, kuin haluan siitä vaikean tehdä ja minähän en halua. Ette tule lukemaan siitä, kuinka kamalaa minulla on, kuinka nälkäinen ja väsynyt olen, kuinka dieettiaika vie kaiken sosiaalisen elämäni pois yms. Huonoja päiviä on kaikilla, mutta ei niihin kannata jäädä vellomaan, ei siitä ole mitään hyötyä! En jää tällä dieetillä mistään paitsi. Hymyssä suin ja hyvällä fiiliksellä eteenpäin, silloin ei mikään voi mennä pieleen!

Mikäli teillä on jotain ideoita kirjoitusteni aiheeksi, otan mielelläni vastaan :)

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille ja tsemppiä siihen, mitä ikinä teettekään! <3

-Ringa

Tästäkö se sitten lähtee?!

Heippa kaikille!

Tässä sitä sitten ollaan, vaikka vannoin, etten ikinä kirjoittaisi blogia. Koskaan ei siis pidä sanoa ei koskaan, koska aina voi muuttaa mielensä! Itseni tuntien, hyvinkin usein :) Blogini käsittelee lähinnä treenaamista, sivuuttaen ehkä muitakin minulle tärkeitä asioita. Pääosin ihana elämäni koostuu työstä, treenaamisesta, syömisestä, nukkumisesta, työstä, treenaamisesta jne. Jännitän vähän, näkeekö tämä blogi edes toista kirjoitusta, mutta sehän jää nähtäväksi. Yritys on ainakin kova!

Olen vähän vajaa kolmekymppinen personal trainer Porista. Valmistuin juuri myös MB Elämäntaidon Valmentajaksi ja kosmetologinakin teen töitä omassa hoitolassa. Hommia siis riittää, onneksi! Rakastan nimittäin työtäni yli kaiken ja ihmisiä, joiden parissa saan olla! Oleni niin kiitollinen kaikesta! Rakastan sitä, että saan auttaa muita ja annankin asiakkailleni aina kaikkeni! Rakkaudesta työhöni voisin vaikka joskus kirjoittaa oman jutun, koska siitä riittää kerrottavaa :)

Kuntosaliharjoittelun aloitin vuoden 2004 lopussa eli noin kymmenen vuotta sitten. Sitä ennen noin vuoden verran kävin paljon jumpilla ja sitä ennen... No, siitä ei puhuta :) En siis valitettavasti ollut kovin liikkuva lapsi. Kuntosaliharjoittelu vei minut heti mennessään ja jokin siinä raudan nostelussa ja kehon muokkaamisessa kiinnostaa koko ajan enemmän ja enemmän. Olen tuon lähes kymmenen vuoden ajan treenannut koko ajan tavoitteellisesti ja kiinnittänyt ruokavaliooni huomiota. Kilpaillut olen body fitnessissä vuosina 2006, 2008 ja 2010. Tulevaisuudessakin kilpaileminen kiinnostaa, mutta vielä ei ole sen aika. Haluan olla iso ja vahva ennen sitä ;)

Tieni on ollut mutkikas ja olen kokenut fitneksen kääntöpuolenkin. Kolmas kisadieettini ei nimittäin mennyt ihan putkeen vuonna 2010, vaikkakin minulla oli tuolloin valmentajat takanani. Näin jälkikäteen ajateltuna, niin muuta ei voinut olettaakaan, kun kalorit ajettiin alle viidensadan ja aerobista tehtiin kolmekin tuntia päivässä salitreenien lisäksi! Huh, tulee jo paha olo pelkästä ajatuksesta. Voin vaikka joku kerta kertoa teille tästä lisää. On aika raskas näin heti alkuun, joten säästellään vielä hetki. Olen silti täysin sitä mieltä, että lajissa ei ole mitään vikaa, kunhan asiat tehdään terveyttä kunnioittaen. Laji on vaativa ja kaikista ei siihen ole. Se ei ole huono asia. Ei kaikista tarvitsekaan olla. Ei kaikista ole keihäänheittäjäksikään.

Fitness on minulle elämäntapa, jossa harjoittelu ja terveellinen ravinto ovat osa jokapäiväistä elämääni. Se ei vaadi yhtään ponnisteluja ja nautin joka hetkestä. Minulle on tärkeää, että elän niin kuin opetan.

Ehkäpä tässä oli nyt ensimmäinen blogikirjoitukseni. Mukava huomata, että juttua olisi riittänyt vaikka kuinka, joten ehkäpä jatkoakin vielä tulee :)


Ihanaa loppuviikkoa kaikille <3